tiistai 1. marraskuuta 2011

No Sex in this City

Mitä tarkottaakaan parikymppiselle sinkkunaiselle Vapaa ja Itsenäinen Elämä ?

Bonuspuoliin kuuluu mm. Täysi Valta asunnon järjetyksestä ja Vapaus kulkea miten huvittaa.
Eli voi hyvällä omatunnolla käydä kampaajalla, eikä kotiin tullessa tarvi vetää mahaa sisään, sotkea uutta kampausta ja leikkiä tulevansa jumpalta. (On turha edes yrittää esittää tulevansa rautakaupasta...)

Tai siis teoriassa voisi käydä kampaajalla, mutta käytännössä joudut painamaan otsakyrpä kolmantena jalkana töitä maksaaksesi järjettömän suuren vuokran. Ja veden. Ja sähkön. Ja puhelinlaskun.

Yksin.

Joka nurkkaan heittelemiäsi vaatteita lukuunottamatta tuolin selkämyksiltä ei sentään löydy sentään kenenkään toisen hikisiä t-paitoja tai boksereita.
Ellei sitten joltain yövieraalta ole unohtunu matkasta, kun nakkasit hänet aamulla ulos
niska-perseotteella. (Raukka yritti jäädä aamiaiselle...)

Keittiö. Se näyttää aina siistiltä, sillä sillehän ei ole yksinään elävälle mitää käyttöä. Kuka sitä nyt itsekseen kokkaisi, kun ruokahetken tarkoitus on vaihtaa päivän kuulumiset pöytäseurueen kanssa?
Sitä paitsi ei sinkkunaisella ole aikaa syödä, kun töiden jälkeen on kiire salille muokkaamaan itsestä hyvännäköistä, että saisi joskus sitä ruokaseuraa.

Etäsuhde toimii parhaiten kiireelliselle naiselle. Ja mikäli löytäisikin samasta kaupungista miehen, joka haluaisi naida (eiku nähdä, kiitokset nokialle ennakoivasta tekstinsyötöstä) useamminkin, niin häntä kutsutaan usein näissä piireissä Fuckbuddyksi. Tai tulevaksi etäsuhteeksi, sillä yksin tottuu järjestämään kaikenlaista ajanviettoa. Ei sitä siis oikeasti olisikaan aikaa nähdä ketään, vaikka hyvän joskus löytäisikin. Ei olisi...

Ellei hän tule ja kokkaa.

Nyt paljastan salaisuuden, johon uskomalla on kestetty monet yksinäiset illat romanttisten komedioiden parissa: Suklaa ei sitten lihota. Piste.
Ja jos lihottaakin, niin elämän pienistä nautinnoista ei herkällä luovuta.
Kukaan - siis ei kukaan - pääse naisen ja suklaan väliin, etenkään kun suhdetta ei tarvitse piilotella keneltäkään.

Sitä paitsi Fazerin sininen ei pahastu, vaikka maistatkin välillä palan Pandan omintakeista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti