Mistä näitä sekopäitä oikein sikiää ?!

Sarjassamme Parhaita Iskulauseita:

"Moi, jos sä kerran oot töissä täällä (baarissa) niin nähdään varmaan taas. Oon vakioasiakas eli tuun käytännössä joka viikonloppu!"
"Oliko se poikaystävä, joka soitti? *Naisellinen kikahdus* "
"Ei pitäis neuvoa, mutta .." (-...? Älä vittu sitte neuvo.)
"Tänään olis se päivä, kun naiset voi osallistua Movemberiin antamalla viiksekkäälle miehelle."



Näissä tilanteissa mä tyynesti kieltäydyn ajattelemasta omalle kohdalle teoriaa, jonka mukaan ihminen houkuttelee ympärilleen toisia samankaltaisia yksilöitä.

Jos se nimittäin on totta, niin miten helvetissä kukaan normaali mies ei ikinä pyydä nähdä mua toista kertaa? (Sehän ei siis johdu siitä, että jo ensimmäisellä kerralla säikähdän omaa haavekuvaani meistä kävelemässä alttarille, lähden "käymään vessassa", enkä vastaa enää soittopyyntöihin.)

Tony Dunderfelt on perehtyny ainakin kokonaisen kirjan verran intuitioon sekä tunneviestintään ja onkin muotoillut sanoiksi ajatuksen Voimien Viestinnästä. Ihmisen ympärille rakentuu voimakenttä, johon heijastuu ajatusmaailma, tunnetila ym. Ja aina kun kaksi ihmistä kohtaa, nuo Näkymättömät Kemiat törmäävät ja joidenkin kanssa sitä tuntee olevansa samalla aaltopituudella (valitettavasti suurimman osan kanssa ei). Ihminen siis tavallaan haistaa, onko toinen heikko vai vahva.

Käytännössä:
Epätoivoiset tapaukset houkuttelevat luokseen jopa vielä surkeampia luusereita, kun taas tasapainoiset energiat virtaavat siellä Kauniiden ja Rohkeiden pöydässä.


Dove, Rexona ja Pirkka HUOMIO!
Miehen metsästysreissuilla juokseville sinkkunaisille kannattaisikin tuottaa hajuja neutralisoiva natural parfyymi "the AntiStink of Desperation"     ...aaaaaaaaaahhh...

Olen jo pitkään ollut kateellinen ystävälleni hänen haalarimerkistään "idioottimagneetti", mutta ennen sen hankkimista suunnittelin katsovani peiliin... jos uskallan.

No Sex in this City

Mitä tarkottaakaan parikymppiselle sinkkunaiselle Vapaa ja Itsenäinen Elämä ?

Bonuspuoliin kuuluu mm. Täysi Valta asunnon järjetyksestä ja Vapaus kulkea miten huvittaa.
Eli voi hyvällä omatunnolla käydä kampaajalla, eikä kotiin tullessa tarvi vetää mahaa sisään, sotkea uutta kampausta ja leikkiä tulevansa jumpalta. (On turha edes yrittää esittää tulevansa rautakaupasta...)

Tai siis teoriassa voisi käydä kampaajalla, mutta käytännössä joudut painamaan otsakyrpä kolmantena jalkana töitä maksaaksesi järjettömän suuren vuokran. Ja veden. Ja sähkön. Ja puhelinlaskun.

Yksin.

Joka nurkkaan heittelemiäsi vaatteita lukuunottamatta tuolin selkämyksiltä ei sentään löydy sentään kenenkään toisen hikisiä t-paitoja tai boksereita.
Ellei sitten joltain yövieraalta ole unohtunu matkasta, kun nakkasit hänet aamulla ulos
niska-perseotteella. (Raukka yritti jäädä aamiaiselle...)

Keittiö. Se näyttää aina siistiltä, sillä sillehän ei ole yksinään elävälle mitää käyttöä. Kuka sitä nyt itsekseen kokkaisi, kun ruokahetken tarkoitus on vaihtaa päivän kuulumiset pöytäseurueen kanssa?
Sitä paitsi ei sinkkunaisella ole aikaa syödä, kun töiden jälkeen on kiire salille muokkaamaan itsestä hyvännäköistä, että saisi joskus sitä ruokaseuraa.

Etäsuhde toimii parhaiten kiireelliselle naiselle. Ja mikäli löytäisikin samasta kaupungista miehen, joka haluaisi naida (eiku nähdä, kiitokset nokialle ennakoivasta tekstinsyötöstä) useamminkin, niin häntä kutsutaan usein näissä piireissä Fuckbuddyksi. Tai tulevaksi etäsuhteeksi, sillä yksin tottuu järjestämään kaikenlaista ajanviettoa. Ei sitä siis oikeasti olisikaan aikaa nähdä ketään, vaikka hyvän joskus löytäisikin. Ei olisi...

Ellei hän tule ja kokkaa.

Nyt paljastan salaisuuden, johon uskomalla on kestetty monet yksinäiset illat romanttisten komedioiden parissa: Suklaa ei sitten lihota. Piste.
Ja jos lihottaakin, niin elämän pienistä nautinnoista ei herkällä luovuta.
Kukaan - siis ei kukaan - pääse naisen ja suklaan väliin, etenkään kun suhdetta ei tarvitse piilotella keneltäkään.

Sitä paitsi Fazerin sininen ei pahastu, vaikka maistatkin välillä palan Pandan omintakeista.

Paskamaanantai

On olemassa päiviä, jolloin nipistää itseään vähän väliä käsivarresta ja toivoo heräävänsä painajaisesta.

Vaikka sinkkuna oleminen ei aina olekaan helppoa, on onneksi olemassa muutamia asioita, joita yksin elävälle ei pitäisi tapahtua. Esimerkiksi kotiin tullessa Avain ei sovikkaan lukkoon!

Siinäpä sitten istut rappukäytävässä. Voit istua siinä vaikka koko illan, sillä puhelinhan on rikki. Se on ollu jo tovin menossa rikki, mutta juuri tänään sopimus purkautui. Ja uutta et ole vielä ostanut, koska viime viikolla löysit uuden välikausitakin... Jonka oikeasti, siis tällä kertaa oikeasti, tarvitsit. Vaalean hiekan harmaata sinulla ei vielä aiemmin ollutkaan.
Ja tässä takissa vaan sattui olemaan oikeanlainen leikkaus, joka myötäilee vartaloa ilman, että näytät oman vaatekokosi pahasti pielen arvioineelta Britneyn ja Tukiaisen sekoitukselta.

Eli et siis ole ehtinyt kiertää kaikkia kännykkäkauppoja läpi vertaillen niissä olevia - tismalleen samoja - malleja keskenään ja päättää mitä kolmea vaihtoehtoa mietit pari kuukautta. Kunnes päätöksen viimein syntyessä, markkinoille tuleekin uusi malli, jonka ostat heti.

Onhan se nätimpi kuin aiemmat - on se sentään vaaleanpunainen.

Poikaystävällähän olisi varapuhelimia joka lähtöön, mutta sinkkunaisen vanhat puhelimet ovat kaikki rikki. Vaikka ne harvemmin ylikuumenevat ja räjähtävät Gigantin myyjän kanssa kipinää iskeneen katseen vaihdon analysoinnin takia, niin joku raja niilläkin ilmesesti on juoruilun kestämisessä.

Parhaassa tapauksessa puhelimen rikkoutuminen sekä taloyhtiön yllättävä lukkojen vaihto on vasta alkua. Epätoivoisena pankkiautomaatilla huomaisit tilisi olevan tyhjä. Palkkapäivänä. Tilitoimistossa juuri tänään joku mamma painoi väärää nappia.

Avaimien kanssa tilanne olisi huomattavasti helpompi; jätit sentään juuri tänää kotiin kannettavan tietokoneesi, jolla voisit siirtää rahaa säästötililtä käyttöön, heittää avunhuudon ilmaan ja odottaa, että joku kaverimiehesi huomaa hätäsi ja rientää apuun. Ainiin, vaikka läppäri olisi mukana, eihän siitä rikkinäisenä olisi mitään iloa.
Automaattisten järjestelmäpäivitysten asentaminen kun voi oikeasti olla vaikeaa.

Lopulta, kun olet vetänyt nyrkkeilytreenit kauluspaidassa ja haisevissa miesten shorteissa saat lainattua rahaa ja ostettua Gigantista jonku sekundaluurin, voit vihdoin hälyttää kiinteistönhoitajan saunasta aukaisemaan sinulle oven. Pääset viiden tunnin säätämisen jälkeen kotiin ja huomaat koko päivän takaraivossa raksuttaneen asian pitävän paikkaansa: Unohdit aamulla laittaa deodorantin.


Mutta onneksihan näin ei käy kenellekkään oikeasti.


Maanantaina Lokakuun 31. päivä Vuonna 2011
Yours, sincearly,
Marjo