Mua p u i s t a t t a a ihmiset, joilla on veltto kädenpuristus. Kylmä ja limainen kuin kuollut kala.
VS
Kättely on asia, joka viimeistelee, jos ei jopa luo, ensivaikutelman.
Tapahtumana se voi olla esimerkiksi virallista, keveää, [jännittynyttä], flirttailevaa ;) tai jotain, jota parhaiten voi kuvailla sanalla "IU". Se on kuitenkin yleensä ensimmäinen fyysinen kontakti uuteen ihmiseen ja voi jopa kosketuskammoisen henkilön mielestä kertoa vastapuolen luonteesta paljon.
Hetken kosketukseen ihminen kun reagoi reflektinomaisesti selkärangastaan.
Good Handjob, eli jämpti kädenpuristus yhdistettynä lämpimän iloiseen hymyyn, kertoo olkavartensa omistajasta "Olen rehti, reipas ja rohkea. Tässä on ihminen, johon kannattaa tutustua". Sormistaan näppärä persoona herättää välittömästi mielenkiinnon, sillä hän ainakin esittää hyvin olevansa itsevarma. Ja itsevarmuus on seksikästä. Ja seksihän myy.
 |
| Hey! I'm Tim, nice to meet you. (- MMMM you too, Tim, you too..) |
Katu-uskottavan sormisuutelon voi myös opetella.
Minä harjottelin seisomalla pöydän edessä, ojentamalla leegot hehkuen kättä kohti kauhtunutta armeijanallea ja vispaamalla sen karvaista tassua, kunnes tuo viimeinenkin ruumiinosa irtosi siltä rassukalta surkeasti rusahtaen.
Mutta tapansa kullakin.
Kättelyn edetessä selviää kuinka kiinnostunut vastapuoli on sinusta. Pyrin itse toimimaan toisia kohtaan niin kuin haluaisin heidän kohtelevan minua ja voi kuinka ihanaa onkaan tuntea olonsa tutustumisen arvoiseksi!
Hyvän kättelyn parhaita tunnusmerkkejä ovat avoin katsekontakti ja pieni sisäinen nyökkäys toisen ilmoittaessa nimensä.
Näin toimiessa voi pysäyttää vallitsevan tilanteen yhden merkitsevän sekuntin ajaksi. Hyvä tutustuja osoittaa kunnioituksensa toisen olemusta kohtaan, eikä silloin edes haittaa vaikka alkuun unohtaisikin tämän nimen. (Neljä kertaa peräkkäin on silti kuulemma jo vähän liikaa)
 |
| Talk to the hand. You looooser... |
Nykyisin joskus juuri ennen käsien osumista yhteen mun mielessä välähtää jännityksen ja pelonsekainen kylmäväre. Monesti vastaan on tullut se hetki, kun juuri tavatusta henkilöstä lähteneet positiiviset vibat eivät olekaan kestäneet kosketusta. Olen jutellut hänen kanssaan hetken rennosti kujeillen ja ihmisiin ihastujana jo muodostanut hauskan mielikuvan, kun yhtäkkiä sormia lomittaessa iskee äkkisusikrapula.
Kun kädessä oleva eloton elin tuntuu löysältä lerssiltä, laskee mieliala nopeammin kuin Nokian markkina-arvo.
Ystäväpiirini ruisranteita pitkään tutkailtuani olen tullut tulokseen, että heillä on sisua. Nopealiikkeisenä sosiaalisena olentona sitä oppii valikoitumaan herkemmin samanhenkisten seuraan. Siksi kuvailisinkin kättelyä kepeästi
Oman käden oikeudella suoritetuksi pikasyvälliseksi luonneanalyysiksi.
Veljeni kanssa joskus keskustelleet ärsyttävän huonoista kättelijöistä ja sitten nauraen leikkineet kahden lössykän tapaamista eli lötköranteiden työhaastattelua. Suosittelen kaikille sangen löyhin perustein kokeilemaan tätä idioottipeliä:
Ideana on, että kaksi laiskajakkoa tapaavat ensimmäistä
kertaa ja antavat toisilleen itsestään rempseän vaikutelman
räkättämällä rehevästi ja artikuloiden selkeästi. Kättelön
alkaessa lyödään kuitenkin täysin oletusten vastaisesti
veltot kädet toistensa lomaan, eikä kumpikaan purista yhtään.
Tuntuu aika vistolta.
